- Tällä Kouvolan sopimuskaudella käytämme enemmän jatkuvan parantamisen työkaluja ja hyödynnämme toimintatapoja, joista meillä on hyviä kokemuksia jo muilta sähkökunnossapidon alueilta. Tehtävämme on varmistaa, että junaliikenne pystyy kulkemaan sovitusti, ja että rata ja laitteet pysyvät kunnossa mahdollisimman pitkään, kertoo NRC Groupin kunnossapitopäällikkö Petri Prokkola.

Kouvolan käyttökeskusalueella on 1400 kilometriä kunnossapidettävää sähkörataa

Kouvolan käyttökeskusalueen kunnossapitoon kuuluu muun muassa noin 1400 ratakilometriä sähköistettyä rataa, 110 kV syöttöasemia 28 kpl ja 13 kpl välikytkinasemia, noin 31 km 110 kV linjaa, noin 16 muuntamoa sekä noin 720 lämmitettävää vaihdetta ja noin 183 vaihteenlämmitysmuuntajaa. Kunnossapitoon sisältyy lisäksi mm. siltojen sähkötekninen, sähköratajärjestelmien, vahvavirtajärjestelmien ja muiden erikoisjärjestelmien kunnossapito sekä muut tehtävät.

Sopimus alkaa neljän kuukauden valmistautumisjaksolla, jonka tavoitteena on luoda edellytykset kunnossapitoprojektin tehokkaalle aloitukselle heti sopimuskauden alusta alkaen. Valmistautumisjaksolla käydään tilaajan edustajien kanssa läpi mm. sähköradan, vahvavirtalaitteiden ja alueiden kunto sekä dokumentaation ajantasaisuus.

Koulutetut ammattilaiset ja yhteiset toimintatavat varmistavat laadukkaan sähkökunnossapidon

Laadukas ja huolellinen sähkökunnossapito parantaa radan käytettävyyttä ja säästää investointikustannuksissa. Korjaustarve pidetään kurissa tekemällä mahdollisimman laadukasta ja huolellista työtä, mikä vaatii ammattitaitoiset tekijät. Sähköradalla työskentely edellyttää erityisammattitaitoa, johon NRC Groupin henkilöstöä koulutetaan säännöllisesti. Koulutuksia järjestetään muun muassa ratadokumentaatioon, sähköradan komponentteihin ja radan huoltoihin liittyen. Myös aktiivinen koulutus vastuullisuus- ja turvallisuusasioissa ovat osa NRC Groupin toimintakulttuuria.

– Erityisesti keskitymme ennakoivaan turvallisuustyöhön. Sähkörata on toimintaympäristönä erityinen. Teemme turvallisuussuunnitelmia, riskienarviointeja ja turvallisuushavaintoja jo ennen kuin mitään on sattunut. Jaamme myös avoimesti tietoa sattuneista tapaturmista, jotta kaikki voivat ottaa niistä opiksi, kertoo Prokkola. Esimerkiksi työmailla pidettävissä turvallisuustuokioissa käydään yhdessä läpi, voisiko samanlainen tapaturma sattua omalla projektilla ja miten se olisi estettävissä. Tuokioissa käsitellään myös yleisiä turvallisuusohjeistuksia erilaisiin tilanteisiin.

– Aktiivinen yhteistyö asiakkaan kanssa parantaa radan kestoa ja vähentää äkillisiä vika- ja vauriotilanteita. Kerromme avoimesti tilaajalle, jos havaitsemme, että joissakin paikoissa on tarvetta lisähuollolle tai laiteinvestoinneille. Digitalisaatio on sujuvoittanut myös sähkökunnossapitäjän työtä. Dokumentaatio tallennetaan yhä useammin sähköiseen muotoon, ja esimerkiksi huoltopöytäkirjat ovat sähköisiä, Prokkola kertoo työn muutoksesta vuosien varrella.

Sähkökunnossapitäjä on valmiudessa 24/7

Sähkökunnossapito pitää sisällään myös päivystysvelvollisuuden vuorokauden ympäri. Esimerkiksi Oulun sähkökunnossapitoalueella erilaisia vika- tai vauriotilanteita on tullut keskimäärin noin 400 vuodessa, joten niiden korjaaminen ja niihin varautuminen ovat tärkeä osa työtä. Tyypillisiä vika- tai vauriotilanteita ovat esimerkiksi vaihdelämmitysviat sekä tiedonsiirtoon ja valaistukseen liittyvät viat. Keskeytyksiä junaliikenteeseen aiheuttavat muun muassa myrskyissä puiden kaatumiset, mitkä vaurioittavat ratajohtorakenteita. Vaurioiden korjauksissa on tärkeää toimia ripeästi, jotta aineelliset vahingot saadaan minimoitua ja junaliikenne palautettua normaaliksi mahdollisimman pian.